John Green - Tähtiin kirjoitettu virhe

Nonnih, nyt on tämäkin kirja luettu, ei kylläkään ekojen joukossa, mutta luettu kuitenkin.

Tähtiin kirjoitettu virhe on sellainen kirja, joka ei (kaiketi) esittelyä kaipaa. Kirja kertoo  syöpää sairastavasta 16-vuotiaasta Hazelista, joka tuntuu olevan lopen tympääntynyt elämäänsä kytkettynä hengityslaittaisiin, sekä syöpätukiryhmään johon tämän äiti pakottaa Hazelin menemään, vaikka väkisin.

Noh, eräänä päivänä Hazelin äiti pakottaa tämän menemään tukiryhmään, ja siellä hän tapaa Augustuksen, joka on selättänyt luusyövän mutta menettänyt sodassaan toisen jalkansa. Hazelin ja Augustuksen ystävyyteen ei muuta tarvitakkaan kuin leffatuokio sekä yhteinen kirja, ja pian he rakastuvatkin toisiinsa.

Kun aloitin lukemaan Tähtiin kirjoitettua virhettä, oletin sen olevan säälittävä nyyhkytarina. Ilokseni saan todeta, että sitä se ei ole. Surullinen kirja se toki on muttei sen lukemista varten tarvitse nenäliinojen suurkuluttajaksi ryhtyä. Yllättävää oli myös kirjan hauskuus, jota hahmojen sarkastisuus tuo kirjaan.

Hazelin ja Augustuksen lisäksi kirjassa on tietenkin muitakin kiinnostavia hahmoja. Esimerkiksi silmäsyöpää sairastava Isaac sekä kirjailija Van Houten ovat molemmat mielenkiintoisia henkilöitä, joiden osuus kirjassa on valtava. Herra Greenille pisteet näistä molemmista henkilöistä, joihin kirjailija on syventynyt, kun kirja on päässyt kunnolla käyntiin. Kirjailija on kuvaillut hahmot myös hyvin inhimillisinä. On aina mahtavaa lukea kirjaa, jossa hahmot valittavat huonoa asemaansa eivätkä jatkuvasti hehkuta elämän ihanuutta (tätäkin he kuitenkin tekevät pienissä määrin).

Lisäpisteitä kirja vielä saa sen sujuvan juonen ja tekstin sekä muutaman yksityiskohdan avulla. Ne yksityiskohdat ovat Van Houtenin kirjoittama kirja ja se kuinka kirjailija on käyttänyt sitä tarinan kerronnassa. Yhdistelmä on suorastaan nerokas!

Suosittelen kirjaa kaikille. Itse en ole nähnyt kirjan elokuvasovitusta, mutta jos se on yhtään samanlainen kuin kirja, sitten sen oltava katsomisen arvoinen.
5/5

Theo Lawrence - Salatun voiman kaupunki

Hyvää kesää kaikille ja sori huonosta kuvasta; en ole mikään ammattilainen valokuvaamisessa.
Salatun voiman kaupunki ( Mystic City) näytti kiinnostavalta, joten nappasin sen käteeni kirjaston hyllyltä.

Salatun voiman kaupunki aloittaa kolmiosaisen sci-fi-sarjan ( joka tosin ilmestyi Suomessa jo vuonna 2013) Outolinnun ystäville.
Kirjan päähenkilö on ylhäistöön syntynyt 16-vuotias Aria Rose. Hän on rakastunut Romeon ja Julian tavoin isänsä poliittisen kilpailijan poikaan. Vai onko hän kuitenkaan niin rakastunut, kuin hänelle väitetään? Hän ei nimittäin edes muista tavanneensa ketään Thomas-nimistä poikaa. Hän on menettänyt muistinsa otettuaan yliannostuksen huumausaineita, tai näin hänelle väitetään.

Ariasta koko tarinassa on aukkoja ja tämä ryhtyy ottamaan asiosta selvää. Samalla hän saa selville alempaan luokkaan kuuluvien mystikoiden ( joista tulee väistämättä mieleen Marvelin mutantit) julmasta kohtelusta. Aria tapaa myös arvoituksellisen mystikkopojan Hunterin, joka tuntuu hämärästi tutulta.

Äskeisestä selostuksestani saa varmasti koko juonen selville. Se tässä kirjassa antaakin miinuspisteitä: se on ennalta arvattava. Muuten se oli mielestäni "mukavaa ajanvietettä", joka sopii Outolinnun ja Nälkäpelin faneille.
Ariasta sen verran, että on mukavaa vaihtelua lukea hahmosta, jolla on jo syntyessään kaikki, eikä orvosta pojasta, joka huomaa olevansa "hieman erilainen poika". Aria kuitenkin ikään kuin kasvaa kirjan aikana ja tajuaa olevansa paremmassa asemassa kuin monet muut ja ryhtyy arvatenkin puolustamaan heikoimpia pyhimyksen tavoin.

Tiivistettynä Salatun voiman kaupunki on romanttisen scifin-ystäville täydellinen valinta. Jos vain sarjan toinen osa löytää tiensä luokseni, luen sen ihmeessä. Ennalta arvattavuutensa takia kirja ei ole täydellinen mestariteosta, mutta hyvä kirja se joka tapauksessa on.
Suosittelen scifin-ystäville!
4/5