Translate

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

George R.R. Martin - Valtaistuinpeli


Valtaistuinpelinkin lukemisesta on hurahtanut jo melkein vuosi, enkä ole vieläkään lukenut Tulen ja jään laulun kakkos osaa. Valtaistuinpeli on kuitenkin niin mahtava kirja, että se ansaitsee esittelyn, vaikka eihän se sitä tarvitsekkaan.

Talvivaaran (nyt ei puhuta siitä Suomen kaivoksesta) lordi Eddard Starkin melko leppoisa elämä muuttuu, kun tämän ystävä kuningas Robert Baratheon pyytää Starkia kuninkaankouraksi. Kyseessä on valtakunnan vaikutusvaltaisin virka, johon lordi Stark suostuu vastahakoisesti.
Käy ilmi, että aikaisempi koura kuoli hämärissä olosuhteissa. Kuka on tappanut entisen kouran ja miksi? Lordi Stark päättää alkaa selvittämään tätä kysymystä joutumalla itse vaaraan.

" Talvi on tulossa!"

Samaan aikaan, kun Stark selvittelee valtakunnan sotkuja, meren toisella puolella maanpaossa olevat hullun lohikäärmekuningas Targaryenin perilliset suunnittelevat paluuta isänsä valtaistuimelle. Sota on lähes välttämätön.

Kun puhutaan Valtaistuinpelistä, puhutaan minun lempikirjastani. Valtaistuinpeli on aivan mahtava lääke fantasiannälkäisille lukijoille. Kirjan monet hahmot tekevät kirjasta hyvin mielenkiintoisen, sillä tarinaa pääsee lukemaan erilaisista näkökulmista. Itse pidin valtavasti Aryasta sekä Daenerysistä.
Myös koko kirjan idea on mahtava, juoni kulkee hyvin ja selkeästi ja teksti on mielenkiintoinen eikä millään tavalla pitkästyttävä. Esimerkiksi Hobitti on aivan mahtava kirja, mutta joka toisella aukeamalla odottavat laulut tekevät siitä mielestäni hyvin pitkäveteisen. Juuri tätä pelkäsin lukiessani Valtaistuinpeliä, mutta en muista lukeneeni kirjasta laulun laulua.

Tiivistettynä Valtaistuinpeli on maailmanlaajuinen mestariteos, joka aloittaa yhden maailman parhaimmista fantasiasarjoista.
Kysymättäkin on selvää, että suosittelen tätä kaikille! 5/5

Sitten pari ilmoitusta, sille pienelle lukijakunnalleni, joka on eksynyt tälle sivulle.
Kesäkuussa on turha odottaa minun kirjoittavan mitään, sillä heti huomenna minulla alkaa kesätyöt ja muutenkin koko kesäkuu on ohjelmatäytteinen, minua odottaa esimerkiksi Lontoon matka, jota en malta odottaa. Kuitenkin heinäkuussa yritän kirjoittaa jotakin.
Kiitos vielä sille pienelle lukijakunnalleni, joka on eksynyt tälle sivulle, että olette jääneet lukemaan minun soturikissaylistyksiä yms. Kiitos kauheasti!

torstai 14. toukokuuta 2015

Erin Hunter - Näkö



Jesss!!! Kolmas Soturikissat-sarja on ilmestynyt! Olen kirjaimellisesti hyppinyt onnesta lukiessani Näköä, nyt varsinkin, kun pahimmat kokeet on nyt selätetty.

"Tulee kolme, veresi verta, jotka pitävät 
tähtien voimaa käpälissään."

Uuden Kolmikon mahdin päähenkilöinä toimivat Tulitähden lapsenlapset Leijonatassu, metsästäjäluonnonlahjakkuus, Paatsamatassu, joka ei tunnu selviävän parantajaoppilaan töistään, sekä sokea Närhitassu, jonka soturikoulutus alkaa melko haparoiden.

Myöskään muualla metsässä ei vältytä yllätyksiltä. Jatkuva epäluulo johtaa klaanien yhteenottoihin ja klaanien kokoontuminen saa yllättävän käänteen.

Mielestäni kirja ei ollut Soturikissat - parhaimmistoa, mutta on silti hyvä alku uudelle sarjalle. Kirjan hahmoista on myös tehty inhimilisempiä, mitä aikaisemmissa kirjoissa (mielestäni niissä on panostettu paljon enemmän juoneen ja idean toteuttamiseen).
 Myös aikaisemmissa Soturikissoissa voi havaita päähenkilön olevan tyypillinen fantasiasankari. Näkö tekee Närhitassun kohdalla poikkeuksen. Hahmo valittaa jatkuvasti asemaansa sekä on kapinahenkinen. Hahmo saattaa vaikuttaa rasittavalta, mutta se tuo koko kirjasarjaan uutta väriä, eikä sitä voi vihata, pikemminkin pidin Närhitassusta kovasti. Tämän sisarukset taas ovat tähän verrattuna jopa tylsiä, varsinkin Leijonatassu.

Sarjan ensimmäisessä osassa ei sinänsä ollut, mitään suurta juonenkäännettä, mutta se esittelee uusia hahmoja ja tarinaa. Tämän takia en pitänyt Näöstä niin paljon kuin aiemmista Soturikissoista. Kirja ei kuitenkaan ollut huono. Juoni kulki sopivan nopeasti ja kärryillä pysyisi sellainenkin, joka ei ennen ole lukenut Soturikissoja.
Tiivistettynä voi siis todeta Näön olevan "ihan ookoo", joka herättää kiinnostuksen uudelle sarjalle.
Suosittelen faneille.
3½/5