Translate

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Rumiko Takahashi

Rumiko Takahashi on kenties Japanin menestynein naismangaka, joka piirtää shonenia. Häntä on luonehdittukin mangan kuningattareksi. Hänen työnsä ovat olleet keskeisessä asemassa mangan läpimurrossa Euroopassa sekä Amerikassa.
Itse rupesin fanittamaan Takahashia luettuani hänen teoksesnsa Inuyasha ja Ranma ½.

Ranma ½ (38 osaa)
Ranma ½ kertoo pojasta nimeltä Ranma Saotome, joka on taitava taistelulajien taitaja. Hänen isänsä on kuitenkin luvannut poikansa käden yhdelle ystävänsä tyttärelle. Ranman kihlatuksi päätyy Akane Tendo.
Ei kuulosta järin kauhealta kihlata kaunis tyttö. Mutta jos muutut kylmässä vedessä itse tytöksi, elämä ei olekaan niin helppoa. Eikä elämäsi helpotu silläkään, jos kaunis tyttösi vihaa miehiä.

Ranma ½ saattaa kuulostaa sekavalta ja yliampuvalta. Manga onkin alussa sekava ja aina loppuun asti yliampuva. Mutta se toimii tavattoman hyvin. Kliseisen Ranma ½ tarkoitus ei olekaan olla syvällinen kertomus nuoruuden vapaudesta yms.

 Sen tarkoitus on viihdyttää lukijaa humoristisilla juonenkäänteillä, taistelukohtauksilla ja hahmoilla.
Kuitenkin mangan edetessä se muuttuu vakammaksi, mutta jokainen hiemankin vakava kohta on höystetty huumorilla.
Suosittelen mangaa kevyenä lukemisena, jos haluaa heittää aivot narikkaan. 3½/5









Inuyasha (56 osaa)



Manga alkaa, kun 15-vuotias Kagome tippuu kotinsa pyhäkön kaivoon joutuen Japanin sisällissotien aikakaudelle.
1500-luvulla hän löytää puun, johon on vangittu puolijumala, Inuyasha. Kagome vapauttaa Inuyashan tietämättä edes syytä, miksi "puoliyokai" on vangittu puuhun. Inuyasha on aikanaan rellestänyt ja etsinyt Shikon-kuulaa, jonka avulla hän pystyisi tulemaan oikeaksi yokaiksi. Shikon-kuulaa havittelevat muutkin puoliyokait, ja Kagome päätyy auttamaan Inuyashaa kuulan etsinnässä, jotta "pahat yokait" eivät ehdi saada kuulaa ennen Inuyashaa.
Pidin Inuyashasta enemmän kuin Ranma ½:sta. Inuyasha on myös paljon paljon synkempi kuin humoristinen edeltäjänsä. Synkyyden lisäksi
Inuyasha on myös paljon syvällisempi kolmiodraamoineen ja petoksineen. Inuyashakin, syvällisyydestään huolimatta, on kuitenkin humoristinen ja sen hahmot lapsellisia.
Inuyashaa suosittelen fantasian ystäville. 4/5






sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

James Dashner - Tappava lääke


Maze Runnerin lukeminen on jatkunut osaltani kolmanteen osaan, jota etsiskelin kirjastosta kuumeisesti, ja lopulta sain käteeni kolmannen osan, Tappava lääke (The Death Cure).

Kokeiden toinen osa on takanapäin, ja Thomas ystävineen on taas joutunut PAHAn kynsiin. Tällä kertaa PAHA haluaa viemisen sijasta antaa nuorille jotain. Nimittäin heidän kadotetut muistonsa. Kuitenkaan Thomas ystävineen ei järjestöä usko, ja he karkaavat PAHAn tukikohdasta Denverin kaupunkiin, joka vaikuttaisi hyvältä piilopaikalta. Kaupungissa piilottelee muitakin PAHAn vastustajia, järjestö nimeltään Oikea Käsi. Oikea Käsi ottaa yhteyttä Thomasiin, ja pitkän tapahtumaketjun kautta he löyttäytyvät yhteen päämääränään sama tavoite: PAHAn lyöminen.

Luin kirjan tietenkin siitä syystä, että halusin tietää, miten tarina jatkuu. Jos olisi ollut kyse pelkästään yksittäisestä kirjasta eikä kokonaisesta sarjasta, olisi ollut hyvin mahdollista, että olisin jättänyt kirjan kesken.
Kirjan hahmoihin ei ole satsattu juuri yhtään. Hahmot ovat tavattoman lapsellisia ja jotkut jopa persoonattomia. Eikä kirjan päähenkilö Thomaskaan ole paljoa muuttunut näiden kolmen kirjan aikana, tai itse asiassa on. Hänestä on kuoriutunut vieläkin tylsempi hahmo, jota ei pelasta sarkastisuus tai synkät mietteet.
Eikä kirjan tekstissäkään paljon kehumista ole. Se on suurimmaksi osaksi erittäin tönkköä ja melkein jopa väkinäistä.

Kirjan pelastaa kuitenkin sen teema, tai no en tiedä, onko kirjailija edes halunnut ottaa kantaa johonkin. Itse tulkitsin kirjailijan protestoivan rivien välistä maailman nykytilannetta. Voimmeko uskoa kaiken, mitä meille uutisissa kerrotaan. Kuinka epävarmuus syöksee lopulta hulluuteen. Onko oikein antaa syyttömien kärsiä muiden virheistä.
Suosittelen kirjaa sarjan faneille!
3/5
Olen kirjoittanut myös sarjan ekasta ja toisesta osasta.