Translate

perjantai 21. elokuuta 2015

John Green - Arvoitus nimeltä Margo


Tämäkin on sellainen kirja, jonka kaikki ovat varmaankin lukeneet. Tällä kertaa minäkin olen lukenut sen muiden John Green - fanien joukossa.

Arvoitus nimeltä Margo (Paper Towns)  on erilainen tapa lähestyä käsitettä nuortenromaani. Kirjan päähenkilö on Quentin Jacobsen (lyhyemmin Q), jonka näkökulmasta kirja on kirjoitettu. Quentin on aivan tavallinen lukioikäinen poika, joka on ollut aina rakastanut lapsuuden ystäväänsä Margo Roth Spiegelmania. Nämä kaksi olivat lapsina hyvin läheisiä mutta heidän välinsä pikkuhiljaa viilenivät.
Tämän takia Q hämmentyy eräänä iltana, kun Margo pyytää tätä yönmittaiselle "kostoretkelle". Q suostuu tähän vastahakoisesti, mutta vanhan ystävän pyyntö vie voiton. Retken jälkeen Q miettii, mitä heidän välillään oikein on, ja mitä hänen kuuluisi sanoa Margolle koulussa. Miettiminen osoitautuu kuitenkin turhaksi, sillä Margo ei ilmestykkään enää kouluun. Tämä jättää jälkeensä kasan vihjeitä olinpaikastaan ja Q ystävineen ryhtyy selvittämään niitä.

Quentin Jacobsen on melko tylsä hahmo. Hän on kirjaimellisesti täysin tavallinen. Toisaalta hänestä löytyy pojalle harvinaisempi luonteenpiirre: äkkipikaisuus (itse yhdistän tämän piirten naisiin).
Hänellä on jatkuva tarve olla jatkuvasti ystävänsä Benin kimpussa. Tämä kirjassa oleva pakollinen draaman tyrkyttäminen on rasittavaa lukea. Itse toivoin, että olisin voinut lukea kirjaa Q:n rauhallisemman ystävän, Radarin, näkökulmasta.

Arvoitus nimeltä Margo on omaperäinen ja erilainen tapa kertoa, miltä nuoresta tuntuu, millaiseksi hän tuntee yhteiskunnan jne. Minuun kirja ei kuitenkaan uponnut enkä tajunnut juonta ennen kuin kävin katsomassa elokuvan (kuinka noloa). Moni, johon kirja upposi, on varmasti pitänyt siitä kovasti. Minä en kuitenkaan kuulu niihin. Kirjan idea ja teema ovat kuitenkin hyvät.
Kuitenkaan kokonaisuutena kirja ei ollut mielestäni toimiva. Teksti oli yksitoikkoista (ainakin englanninkielisessä teoksessa) mutta osittain hyvin humoristista. Juoni taas oli mielestäni hyvin hidastempoinen mutta osittain nopeatempoinen ja keksiliäs. Ja loppu. Voi kuinka typerä lopetus kirjalla onkaan.
Toisin sanoen kirja on huono yksittäisiä kohtia lukuunottamatta.
Suosittelen tätä niille, jotka nauttivat perus nuortenromaanien lukemisesta, sekä herra Greenin faneille.
2½/5

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Akira Toriyama - Dragon Ball (42 osaa)

My fabulous Dragon Ball - collection.

Dragon Ball oli ensimmäinen mangasarja, jota rupesin kunnolla lukemaan. Siitä tuli samalla lempisarjakuvani.

Dragon Ball on poikamanga, jonka päähahmo on äärimmäisen vahva sekä puhdassydämminen orpolapsi Son Goku (Goku on etunimi japanilaisista syistä). Eräänä päivänä, kun Goku tulee kalastamasta, hän törmää Bulma-nimisen tyttöön. Ensiksi Bulmaa epäilyttää Gokun käytös (sekä koko olemus), mutta huomattuaan, että Gokulla on yksi seitsemästä lohikäärmekuulasta ja tajuttuaan Gokun olevan vahva (jopa ihmiseksi), hän pyytää Gokua mukaan etsimään lohikäärmekuulia. Tästä manga saa alkunsa ja jatkaa tarinaansa aina avaruuteen asti.

Lohikäärmekuulat (kutsutaan myös nimellä Dragon Ball) ovat suuressa osassa tätä mangaa. Nimittäin, jos onnistuu keräämään kaikki seitsemän kuulaa, ilmestyy Shenlong-niminen lohikäärme, jolta saa toivoa yhden toiveen. Sen jälkeen kuulat katoavat ja ovat toimintakyvyttömiä vuoden ajan.

DB on humoristinen, hyvin koukuttava sekä äärimmäisen härski mangasarja. Tarinan edetessä Toriyama esittelee monia erilaisia hahmoja pervosta 300-vuotiaasta taistelulajienmestarista aina Jumalaan asti (Huom. hahmon nimi on tosiaan Jumala). DB:n piirrosjälki on siistiä ja selkeää yksityiskohtia myöten. DB:n juoni on myös sujuva ja nopeatempoinen (anime on sitten asia erikseen). Myös Toriyaman idea vahvasta apinahäntäisestä pojasta on mahtava ja uniikki.

Muutama miinuspiste mangasta kuitenkin löytyy. Yksi on se, että lähes jokainen hahmo on mangassa pelkästään juonen takia. Toinen on se, että manga tosiaan loppuu seinään, mitä Toriyamakin pahoittelee.

Itse pidän Dragon Ballista suunnattomasti ja suosittelen kaikille, jotka kestävät mautonta läppää (sitä on sit paljon) ja nauttivat mm. toimintaelokuvista, joissa ei turhia rakkaudenosoituksia ole.
Dragon Ball on siis taistelumangaa parhaimmillaan.
4½/5

Jos innostuit heti, animea löytyy mm. Animefreak-nimiseltä sivustolta. Mangaa voi lukea Kissmanga-nimiseltä sivustolta, itse kuitenkin suosittelen ihan tavallista pokkaria.